Kasvihuoneen rakentaminen onnistuu monella tavalla, mutta lopputulos riippuu suoraan siitä, minkälaisia materiaaleja ja perustusratkaisuja valitset. Tässä artikkelissa käydään läpi käytännönläheisesti, mitä kasvihuoneen runko-, kate- ja kiinnitystarvikkeita kannattaa harkita, ja mitä virheitä rakentajat tekevät useimmin.
Millainen kasvihuone sopii suomalaiseen pihaan?
Suomen ilmasto asettaa kasvihuoneelle omat vaatimuksensa – lumikuorma talvella ja tuulikuormat syksyisin ovat asioita, joita moni ensikertalainen aliarvioi. Pieni, alle 6 neliön harrastelijamalli riittää tomaatti- ja kurkkusadolle, mutta jos tavoitteena on ympärivuotinen kasvatus tai isompi vihannesviljely, kannattaa satsata tukevampaan runkoon ja paksumpaan katemateriaaliin.
Rautakaupoista löytyy valmiita kasvihuonepaketteja alumiinirungolla ja kennolevykatteella, mutta itse rakennettu versio antaa vapaammat kädet mittojen ja materiaalien suhteen. Moni valitsee itse rakennetun ratkaisun juuri siksi, että tontin muoto tai suunta aurinkoon nähden ei aina sovi valmispaketin vakiomittoihin.
Perustusvaihtoehdot – mistä kasvihuoneen tukevuus lähtee
Perustus ratkaisee kasvihuoneen käyttöiän. Kolme yleisintä vaihtoehtoa ovat:
Betonianturat nurkkiin ja tarvittaessa keskelle pitkiä sivuja – tukevin ratkaisu isommille rakennelmille, mutta vaatii routarajan huomioimisen.
Puinen pohjapalkisto painekyllästetystä puutavarasta, joka lepää kevytsoraharkkojen tai betonilaattojen päällä – toimiva kompromissi pienempiin ja keskikokoisiin kasvihuoneisiin.
Maahan upotetut aitatolpat tai teräspaalut, joihin runko kiinnitetään suoraan – nopein ja edullisin tapa, mutta vaatii tarkkaa vaaitusta, ettei rakennelma vinoudu.
Jos perustusratkaisu tuntuu vieraalta, aidan rakentamisen periaatteet auttavat hahmottamaan samaa asiaa – aidan rakentaminen materiaalit luvat ja vaihtoehdot käsittelee muun muassa pystytolppien ankkurointia ja routimisen huomioimista, mikä pätee suoraan myös kasvihuoneen perustuksiin.
Runkomateriaalit vertailussa – alumiini, teräs ja puu
Alumiinirunko on kevyt, ruostumaton ja yleisin valinta valmiskasvihuoneissa. Se ei vaadi huoltomaalausta, mutta on jäykkyydeltään heikompi kuin teräs, joten pitkillä jänneväleillä tarvitaan enemmän tukirakenteita.
Kuumasinkitty teräsrunko kestää suuria lumikuormia ja sopii isoihin, ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuihin kasvihuoneisiin. Hinta on korkeampi, mutta käyttöikä usein pidempi kuin alumiinilla.
Puurunko on monelle harrastajarakentajalle luontevin, koska työstö onnistuu tavallisilla käsityökaluilla. Painekyllästetty mänty tai lämpökäsitelty puu kestävät kosteutta hyvin, kunhan puu ei ole suorassa maakosketuksessa. Rungon liitoksissa kannattaa käyttää ruostumattomia ruuveja ja kulmarautoja – oikean kiinnikkeen valinta materiaalin mukaan on käyty tarkemmin läpi artikkelissa ruuvit ja kiinnikkeet oikean tyypin valinta eri materiaaleihin.
Katemateriaalit – lasi, kennolevy vai muovikalvo
Lasi päästää eniten valoa läpi ja näyttää tyylikkäältä, mutta on painava, hauras ja kallis asentaa. Se sopii parhaiten pysyviin, hyvin perustettuihin rakennelmiin.
Kennolevy (polykarbonaatti) on suosituin vaihtoehto harrastajakasvihuoneissa. 4–10 mm paksu levy eristää lasia paremmin, kestää iskuja eikä säry helposti kuljetuksessa tai asennuksessa. Kaksinkertainen kennorakenne parantaa lämmöneristystä merkittävästi verrattuna yksinkertaiseen levyyn.
Muovikalvo (kasvihuonemuovi) on edullisin ratkaisu, mutta kestää tyypillisesti vain muutaman kasvukauden UV-säteilyn takia. Se sopii hyvin väliaikaisiin tai kausiluonteisiin rakennelmiin, ei ympärivuotiseen käyttöön.
Tuuletus ja lämmönhallinta kasvihuoneessa
Moni keskittyy runkoon ja kateaineeseen, mutta unohtaa tuuletuksen – tämä on yksi yleisimmistä virheistä. Ilman kunnollista tuuletusta kasvihuoneen sisälämpötila voi nousta kesäpäivänä yli 40 asteeseen, mikä polttaa taimet muutamassa tunnissa.
Katossa tai seinillä olevat avattavat tuuletusluukut, mieluiten automaattisella lämpötilasäätimellä varustettuna, pitävät lämpötilan hallinnassa ilman jatkuvaa valvontaa. Ovi kannattaa sijoittaa vallitsevien tuulten suuntaan nähden niin, että läpiveto toimii tarvittaessa myös oven kautta.
Tarvitseeko kasvihuone rakennusluvan?
Yleinen väärinkäsitys on, että kasvihuone ei koskaan vaadi lupaa tai ilmoitusta. Todellisuudessa raja kulkee kunnan rakennusjärjestyksen ja kasvihuoneen koon mukaan – monissa kunnissa alle 10–15 neliön kevytrakenteinen kasvihuone ei vaadi toimenpiteitä, mutta tätä suuremmat tai kiinteälle perustukselle rakennetut kasvihuoneet voivat edellyttää toimenpideilmoitusta tai jopa rakennuslupaa. Naapurin suostumus voi myös olla tarpeen, jos rakennelma sijoittuu lähelle tonttirajaa. Asia kannattaa aina tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta ennen perustustöiden aloittamista, sillä käytännöt vaihtelevat kunnittain enemmän kuin moni olettaa.
Yleisiä virheitä kasvihuoneen rakentamisessa
Kokeneet rakentajat tunnistavat samat sudenkuopat toistuvasti:
Perustuksen vaaitus jätetään puolihuolimattomaksi, jolloin runko vääntyy ja lasit tai kennolevyt eivät asetu saumoihinsa.
Tuuletusta ei mitoiteta riittäväksi, jolloin kasvit kärsivät helteestä jo ensimmäisenä kesänä.
Kiinnikkeet valitaan väärin – tavalliset teräsruuvit ruostuvat nopeasti kosteassa ja happamassa kasvihuoneilmassa, kun taas ruostumaton teräs tai haponkestävä ruuvi kestää vuosikausia.
Lumikuormaa ei huomioida runkovalinnassa, jolloin kevyt harrastajamalli voi painua kasaan ensimmäisen kunnon lumitalven aikana.
Usein kysyttyä
Kuinka paksu kennolevy kasvihuoneeseen kannattaa valita?
Ympärivuotiseen käyttöön suositellaan vähintään 6–10 mm kaksinkertaista kennolevyä, koska se eristää selvästi paremmin kuin ohuempi 4 mm:n levy. Kesäkäyttöön riittää usein ohuempikin vaihtoehto.
Voiko kasvihuoneen rakentaa ilman kiinteää perustusta?
Kyllä, pienempiin ja kevytrakenteisiin malleihin riittää maahan ankkuroitu runko tai kevytsoraharkoille asetettu pohjapalkisto. Isommissa ja raskaammissa rakennelmissa kiinteä betoniperustus on kuitenkin selvästi turvallisempi valinta.
Miksi kasvihuoneen ruuvit ruostuvat niin nopeasti?
Kasvihuoneen sisäilma on kostea ja usein hieman hapan kasteluveden ja lannoitteiden vuoksi, mikä syövyttää tavallista sinkittyä terästä nopeammin kuin ulkoilma. Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kiinnikkeet kestävät nämä olosuhteet huomattavasti paremmin.
Yhteenveto
Kasvihuoneen rakentaminen kannattaa aloittaa perustuksesta ja runkomateriaalista, ei katteesta – vasta kun nämä kaksi on mitoitettu oikein lumi- ja tuulikuormien mukaan, kannattaa miettiä lasin, kennolevyn tai muovikalvon välillä. Tuuletus ja oikeat, ruostumattomat kiinnikkeet ovat pieniä yksityiskohtia, jotka ratkaisevat käytännössä kasvihuoneen käyttöiän ja sen, kuinka hyvin kasvit siellä lopulta viihtyvät.
