Kunnolla mitoitettu kastelujärjestelmä säästää kesässä kymmeniä tunteja letkun siirtelyä ja pitää nurmikon, perennapenkit ja kasvimaan tasaisessa kosteudessa myös helleviikkojen aikana. Tässä oppaassa käydään läpi kastelujärjestelmän osat ja mitoitus pihalle niin, että vesi riittää kaikkiin kastelualueisiin. Lopputuloksena järjestelmästä ei tule liian heikko eikä turhan kallis.
Useimmat ongelmat syntyvät jo suunnitteluvaiheessa. Sadettimia ostetaan pihan koon mukaan, eikä kukaan ole tarkistanut, paljonko vettä hanasta oikeasti tulee. Kun kaikki aukaistaan samaan aikaan, suuttimet vain pulputtavat.
Kastelujärjestelmän osat vesipisteestä suuttimeen
Kotipihan automaattinen kastelu koostuu muutamasta peruspalasta. Niiden järjestys on aina sama: vesi tulee lähteestä, kulkee suodattimen ja säätölaitteiden kautta jakoputkistoon ja sieltä kastelulaitteille.
Vesilähde on yleensä talon ulkohana. Haja-asutusalueella se voi olla porakaivo tai rengaskaivo pumppuineen, ja pienessä kohteessa sadevesisäiliö. Suodatin (mesh 120-150) on välttämätön kaivovedellä ja sadevedellä, koska tippuletkujen suuttimet tukkeutuvat jo hiekanjyvästä. Paineenalennin tarvitaan tippukastelussa, joka toimii tyypillisesti 1-1,5 barin paineella, kun kunnallisessa vesijohdossa paine voi olla 3-5 bar.
Ohjausyksikkö eli kasteluajastin avaa ja sulkee venttiilit. Hanaan kiinnitettävät paristokäyttöiset ajastimet, kuten Gardenan ja Hozelockin mallit, maksavat noin 40-120 €. Monivyöhykkeiset ohjauskeskukset, joissa on magneettiventtiilit ja sadeanturi, ovat 150-400 € luokkaa. Runkoputki on yleensä PE-putkea (20, 25 tai 32 mm), ja itse kastelulaitteet ovat sadettimia, pop-up-suuttimia, rotaattoreita tai tippuletkua.
Liittimet, T-haarat, tulpat ja tyhjennysventtiilit unohtuvat helposti ostoslistalta. Pienessäkin järjestelmässä niitä kuluu 20-40 kappaletta. Valikoiman saa nopeasti hahmotettua rautakaupan kastelutarvikkeiden osastolta.
Mitoitus alkaa virtaaman mittaamisesta
Kastelujärjestelmän mitoitus perustuu kahteen lukuun, virtaamaan ja paineeseen. Ammattilainen mittaa ne ensimmäisenä, ennen kuin yhtään sadetinta valitaan.
Virtaaman voi mitata 10 litran ämpärillä. Hana aukaistaan täysin, ja ämpärin täyttymiseen kuluva aika otetaan sekuntikellolla. Jos täyttymiseen menee 30 sekuntia, virtaama on 20 l/min eli 1 200 l/h. Kunnallisessa vesijohdossa omakotitalon ulkohanasta saadaan tyypillisesti 15-30 l/min. Porakaivon pumpulla tulos vaihtelee paljon, usein välillä 10-40 l/min.
Painetta varten tarvitaan hanaan kierrettävä painemittari, joka maksaa noin 10-20 €. Pop-up-sadettimet tarvitsevat yleensä vähintään 2 baria ja rotaattorit 2,5-3,5 baria. Jos paine jää alle näiden arvojen, heittoetäisyys lyhenee ja peitto jää vajaaksi.
Vyöhykkeet ja sadettimien valinta
Kun virtaama tiedetään, piha jaetaan vyöhykkeisiin. Nyrkkisääntö on, että yhden vyöhykkeen sadettimet saavat yhteensä kuluttaa enintään 70-80 % käytettävissä olevasta virtaamasta. Jos hana antaa 20 l/min, vyöhykkeen kulutus saa olla korkeintaan noin 15 l/min.
Valmistajat ilmoittavat sadettimen kulutuksen suutinkohtaisesti. Pieni pop-up-suutin kuluttaa noin 2-5 l/min ja keskikokoinen rotaattori 6-12 l/min. Esimerkiksi Hunterin PGP- ja Rain Birdin 5000-sarjan rotaattorit ovat yleisiä isommilla nurmikoilla, kun taas Gardenan Sprinklersystem-sarja on suunnattu kotipihoille.
Sadettimet sijoitetaan niin, että jokaisen sadettimen heitto ulottuu viereiseen sadettimeen asti. Tätä kutsutaan pään-pään-peitoksi (head-to-head). Jos sadettimet sijoitetaan säästösyistä harvempaan, nurmikkoon jää kesän mittaan kellastuneita renkaita.
Nurmikkoa, perennapenkkiä ja kasvimaata ei pidä laittaa samalle vyöhykkeelle. Nurmikko tarvitsee sadetusta, kun taas penkit ja kasvimaa pärjäävät tippukastelulla huomattavasti pienemmällä vedenkulutuksella. Kohotettuihin lavoihin tippuletku sopii erityisen hyvin, ja lavojen rakentamisesta kerrotaan lisää kasvimaan rakentamista käsittelevässä artikkelissa.
Putkikoot ja vedentarpeen laskeminen
Runkoputken koko riippuu matkasta ja virtaamasta. Alle 25 metrin vedoissa ja alle 20 l/min virtaamilla 20-25 mm PE-putki riittää. Kun matkaa on 40-60 metriä tai vyöhykkeellä on useita rotaattoreita, kannattaa valita 32 mm putki, koska painehäviö kasvaa pitkissä ohuissa putkissa nopeasti. 50 metrin rulla 25 mm PE-putkea maksaa noin 40-70 €. Tippuletkun koko on tavallisesti 16 mm.
Vedentarve on helppo laskea, koska 1 mm sadantaa vastaa yhtä litraa neliömetrillä. Suomen kesässä nurmikko tarvitsee noin 20-25 mm vettä viikossa, sade mukaan lukien. Kun 300 m² nurmikolle annetaan kerralla 10 mm, vettä kuluu 3 000 litraa. Jos vyöhykkeen sadettimet kuluttavat 15 l/min, kastelukerta kestää noin 200 minuuttia.
Laskelmasta näkee myös, mitä kastelu maksaa. Monella paikkakunnalla vesi ja jätevesi maksavat yhteensä noin 4-7 €/m³, joten yksi kastelukerta tuolle nurmikolle maksaa 12-21 €. Kuivina kesinä osa vesilaitoksista myös rajoittaa sadettamista, joten oman kunnan tiedotteita kannattaa seurata.
Myytti: usein ja vähän on parempi kuin harvoin ja paljon
Moni ohjelmoi ajastimen kastelemaan joka ilta 10 minuuttia. Tulos on päinvastainen kuin on tarkoitus. Vesi kostuttaa vain pintakerroksen, nurmen juuret jäävät 3-5 cm:n syvyyteen ja nurmikko alkaa kärsiä heti ensimmäisestä helleviikosta.
Kun kastellaan 2-3 kertaa viikossa 10-15 mm kerrallaan, vesi imeytyy 10-15 cm:n syvyyteen ja juuret seuraavat sitä. Paras ajankohta kastelulle on aamuyö kello 4-7, jolloin haihtuminen on vähäistä eikä nurmi jää märäksi yöksi, mikä voisi altistaa sen sienitaudeille.
Poikkeus on juuri kylvetty nurmikko. Siemen tarvitsee pintakosteutta, joten ensimmäiset 2-3 viikkoa kastellaan lyhyesti useita kertoja päivässä. Nurmikon perustamisesta löytyy lisää tietoa nurmikon perustamista ja pihanhoitotyökaluja käsittelevästä artikkelista.
Yleisimmät virheet kastelujärjestelmän rakentamisessa
Samat virheet toistuvat pihasta toiseen. Useimmat niistä huomataan vasta ensimmäisenä kesänä tai ensimmäisen talven jälkeen.
- Mitoitus tehdään ilman virtaamamittausta. Kahdeksan sadetinta yhdellä vyöhykkeellä ja 18 l/min hana tarkoittaa, että yksikään sadetin ei toimi kunnolla.
- Talvityhjennys unohtuu. Putkeen jäänyt vesi jäätyy ja halkaisee liittimet ja venttiilit. Putket asennetaan kaatoon, ja alimpaan kohtaan laitetaan tyhjennysventtiili.
- Tippukastelusta puuttuu suodatin. Kaivovedellä suuttimet tukkeutuvat jo ensimmäisen kauden aikana.
- Putket jäävät liian matalalle. Ilmastusterä tai kuokka osuu putkeen, jos se on alle 10-15 cm syvyydessä.
Pohjois-Suomessa ja muilla routivilla alueilla järjestelmä kannattaa tyhjentää syyskuun lopussa tai lokakuun alussa. Jos putket tyhjennetään paineilmalla, kompressorin paine on hyvä rajoittaa noin 2-3 bariin, jotta sadettimien tiivisteet eivät vaurioidu.
Askel askeleelta: pienen järjestelmän rakentaminen
Ensin piirretään piha mittakaavaan ruutupaperille tai tietokoneelle ja merkitään kasteltavat alueet. Seuraavaksi mitataan virtaama ja paine ja jaetaan piha vyöhykkeisiin edellä kuvatun 70-80 %:n säännön mukaan.
Sen jälkeen sadettimet merkitään maahan tikuilla, ja jokaisen heittokuvio tarkistetaan väliaikaisella letkukytkennällä ennen kaivamista. Kaivantoon riittää 15-25 cm syvyys, ja putki asennetaan kaatoon kohti tyhjennysventtiiliä. Ennen täyttöä järjestelmä huuhdellaan ilman suuttimia, jotta kaivuun aikana putkeen päässyt hiekka ei tuki niitä.
UKK
Riittääkö yksi ulkohana automaattiseen kastelujärjestelmään?
Riittää useimmiten, kun piha jaetaan vyöhykkeisiin ja niitä kastellaan peräkkäin. Hana, joka antaa 20 l/min, riittää helposti 300-500 m² nurmikolle, kun vyöhykkeitä on 3-4.
Voiko kasteluun käyttää sadevettä?
Voi, mutta sadevesisäiliöstä ei tule painetta, joten tarvitaan uppopumppu ja kunnollinen suodatin. Tippukastelu sopii sadevedelle paremmin kuin sadettimet, koska se toimii pienellä paineella.
Kuinka syvälle kasteluputket kaivetaan?
Tavallisesti 15-25 cm:n syvyyteen. Järjestelmää ei kaiveta routarajan alle, vaan se tyhjennetään syksyllä vedestä, mikä on edullisempaa ja yhtä toimiva ratkaisu.
Toimiva kastelu syntyy mittauksista
Kastelujärjestelmän osat ovat sinänsä yksinkertaisia, mutta toimiva kokonaisuus syntyy vasta oikeasta mitoituksesta. Virtaama ja paine mitataan ensin, vyöhykkeiden kulutus pidetään alle 80 %:n käytettävissä olevasta vedestä, ja nurmi ja istutukset kastellaan erillisinä vyöhykkeinä. Kun kastelu tehdään harvemmin ja syvemmälle ja järjestelmä tyhjennetään ennen pakkasia, se toimii samalla tavalla vielä 10-15 vuoden päästä.