Väärä poranterä on tavallisin syy siihen, että reikä jää vinoon, terä kuumenee siniseksi tai betoniseinään ei synny reikää ollenkaan. Kun tunnet poranterien tyypit betonille, metallille ja puulle, tiedät rautakaupan hyllyllä heti, mitä tarvitset, ja vältät turhat terät, jotka tylsyvät ensimmäisessä reiässä. Tässä oppaassa käydään läpi kunkin terätyypin rakenne, oikeat kierrosnopeudet, hintataso ja tyypillisimmät virheet tee-se-itse-remontissa.
Poranterien tyypit tunnistaa kärjestä ja varresta
Kokenut remonttimies katsoo terästä ensin kärjen ja sitten varren. Kärjen muoto kertoo, mihin materiaaliin terä on tehty. Varsi kertoo, mihin koneeseen se sopii.
Puuporanterässä on keskellä terävä ohjauskärki. Metalliterän kärki on kartiomainen, ja sen kärkikulma on yleensä 118° tai 135°. Kiviporanterän kärjessä on leveämpi kovametallipala, joka on juotettu terän runkoon. Varsista yleisimmät ovat sileä lieriövarsi tavalliseen istukkaan, kuusiokantavarsi ruuvinvääntimeen ja SDS-plus-varsi poravasaraan.
Ennen terien ostamista kannattaa tarkistaa myös kone. Iskuporatoiminnolla varustettu akkuporakone riittää kevyisiin kiviporauksiin, mutta betonissa ero poravasaraan on suuri. Lisää koneen valinnasta kerrotaan oppaassa akkuporakoneen jännitteestä ja väännöstä.
Betoniporanterät – karbidikärki ja oikea poraustapa
Betoniin, tiileen ja kevytbetoniin käytetään kovametallikärkisiä kiviporanteriä. Kärki ei leikkaa, vaan murskaa materiaalia, ja kierukka kuljettaa porauspölyn ulos. Siksi betonia porataan aina iskulla, paitsi laattaa ja kevytbetonia.
Sileävartinen kiviporanterä sopii iskuporakoneeseen 4-10 mm:n reikiin, esimerkiksi tulppareikiin taulujen ja verhotankojen kiinnityksessä. Paikallavalettuun betoniin kannattaa ottaa poravasara ja SDS-plus-terä. Yksittäinen SDS-plus-terä kokoa 8 x 160 mm maksaa yleensä 4-12 €. Neliteräiset mallit, kuten Bosch SDS plus-7X, maksavat enemmän, mutta ne eivät jumitu yhtä herkästi raudoitukseen. Rautakauppojen valikoimasta löytyy betoniporanteriä sekä yksittäin että sarjoina.
Tuttu tilanne keittiöremontista on se, että yläkaappien kiskoa kiinnitetään 1970-luvun kerrostalon betoniseinään ja kolmas reikä pysähtyy 30 mm:n syvyydessä. Terä on osunut raudoitukseen. Iskun lisääminen ei auta, vaan kuumentaa terän ja rikkoo kärjen. Reikä siirretään 2-3 cm sivuun, tai sitten käytetään raudoituksen läpi menevää terää.
Poikkeus: keraaminen laatta porataan ilman iskua. Lasite porataan läpi keihäskärkisellä laattaporanterällä tai timanttiporalla, ja vasta sen jälkeen vaihdetaan kiviporanterään ja iskulle. Kylpyhuoneen seinässä isku halkaisee laatan helposti.
Metalliporanterät – HSS, koboltti ja pinnoitteet
Metalliin käytetään HSS-teriä (High Speed Steel). Laadussa on isoja eroja. Valssattu HSS-R on edullisin ja riittää alumiiniin, vaneriin ja ohueen peltiin. Hiottu HSS-G pitää mittansa ja leikkaa terästä selvästi paremmin. Kobolttiseostettu HSS-Co (yleensä 5 % kobolttia) on tehty ruostumattomalle teräkselle ja muille koville teräksille.
19-osainen HSS-G-sarja kokoja 1-10 mm maksaa merkistä riippuen noin 25-60 €. Ruko- tai Irwin-merkkinen kobolttisarja maksaa 70-150 €. Jos poraat rosteria vain kerran vuodessa, yksittäinen kobolttiterä 10-20 eurolla on järkevämpi hankinta kuin kokonainen sarja.
Metallissa kierrosnopeus ratkaisee. Pienet terät pyörivät nopeasti ja isot hitaasti. Rakenneteräksessä 3 mm:n terälle sopii noin 2000-2500 rpm, 8 mm:n terälle noin 800-1000 rpm ja 12 mm:n terälle 500-600 rpm. Ruostumattomassa teräksessä nopeus puolitetaan. Leikkuuöljy tai -pasta pidentää terän käyttöikää moninkertaiseksi. Yli 8 mm:n reikiin porataan ensin 3-4 mm:n esireikä, ja kohta merkitään aina pistepuikolla, jotta terä ei lähde liukumaan.
Puuporanterät – kärkiterä, siipiterä ja Forstner
Puussa tärkeintä on siisti reikä ja se, ettei pinta repeile. Tavallinen kärkiporanterä (lusikkakärki) keskittyy ohjauskärkensä ansiosta tarkasti ja leikkaa reunat puhtaiksi. Se sopii kalusteisiin, hyllyihin ja tapitukseen. 8-osainen sarja kokoja 3-10 mm maksaa 10-30 €.
Siipiporanterä eli lattaterä tekee nopeasti 12-40 mm:n reikiä esimerkiksi sähköputkille runkotolppiin, mutta jälki on karkeaa. Forstner-terä tekee tasapohjaisia reikiä, kuten kaapinoven saranakupille tarvittavan 35 mm:n reiän. Kierukkaporanterällä porataan syviä reikiä paksuun hirteen ja liimapuuhun.
Terän läpi tullessa puu repeilee takapinnasta. Ammattilainen poraa takapinta vasten tukipuuta tai lopettaa reiän vastakkaiselta puolelta heti, kun ohjauskärki tulee läpi. Ruuvin koko vaikuttaa esireiän kokoon, ja tästä kerrotaan tarkemmin oppaassa ruuvien ja kiinnikkeiden valinnasta eri materiaaleihin.
Myytti: titaanipinnoitettu terä on kokonaan titaania
Kullanvärinen TiN-pinnoite (titaaninitridi) houkuttelee, koska se näyttää laadukkaalta. Pinnoite on kuitenkin vain muutaman mikrometrin paksuinen kerros HSS-rungon päällä. Se vähentää kitkaa ja pidentää käyttöikää, kun terä on uusi, mutta ensimmäisessä teroituksessa pinnoite häviää kärjestä kokonaan.
Halpa valssattu terä pysyy siis halpana valssattuna teränä, vaikka sen pinnalla olisi titaanipinnoite. Jos teriä aiotaan teroittaa, hiottu HSS-G tai koko materiaaliltaan kobolttiseosteinen HSS-Co on parempi hankinta. Kobolttiterän tunnistaa yleensä merkinnästä HSS-Co tai M35.
Yleisimmät virheet poratessa
Suurin osa rikkoutuneista teristä ei johdu huonosta laadusta vaan väärästä käytöstä. Nämä virheet toistuvat remontista toiseen:
– Liian kova paino metallissa. Kun koneeseen nojataan koko painolla, terä kuumenee ja särmät pehmenevät. Oikea paine on tasainen, ja lastun pitää tulla ulos kiharana.
– Isku päällä puussa tai laatassa. Isku repii puun pinnan ja halkaisee laatan. Iskuvalitsin tarkistetaan aina ennen poraamista.
– Kiviporanterä metalliin. Kovametallikärki ei leikkaa terästä, vaan hankaa ja polttaa sitä. Tulos on musta, kiiltävä kohta eikä yhtään reikää.
– Pölyn jättäminen reikään. Betonireikä puhalletaan tai imuroidaan puhtaaksi ennen tulppaa, jotta kiinnitys pitää täydellä kantavuudella.
– Täysi kierrosnopeus isolla terällä. 10 mm:n metalliterä täysillä kierroksilla on tylsä minuutissa.
UKK
Voiko samalla terällä porata puuta ja metallia?
Voi. HSS-metalliterä toimii myös puussa, mutta reiän reunat jäävät rosoisemmiksi ja terä harhailee helposti ilman ohjauskärkeä. Puuterää ei sen sijaan kannata käyttää metallissa, koska ohjauskärki katkeaa heti.
Mikä terä sopii kevytbetoniin ja tiileen?
Molempiin sopii tavallinen kovametallikärkinen kiviporanterä. Kevytbetoni porataan ilman iskua, koska isku tekee reiästä liian suuren ja tulppa jää löysäksi. Punatiileen isku sopii, mutta laastisaumat ovat kiinnitykselle heikompia kuin itse tiili.
Kannattaako terät teroittaa vai ostaa uudet?
Yli 6 mm:n HSS-G- ja kobolttiterät kannattaa teroittaa, joko teroituslaitteella tai käsin hiomakoneella oikeaan kärkikulmaan. Pienet alle 4 mm:n terät ja halvat valssatut terät on edullisempaa vaihtaa uusiin.
Oikea terä joka materiaaliin
Tärkeimmät nyrkkisäännöt ovat nämä: betoniin kovametallikärki ja isku, metalliin hiottu HSS ja matala kierrosnopeus, puuhun ohjauskärjellä varustettu terä ilman iskua. Peruspakkaukseen kotiremonttia varten riittävät HSS-G-sarja 1-10 mm, kiviporanterät 5, 6, 8 ja 10 mm sekä puuterät 3-10 mm. Ne maksavat yhteensä noin 60-120 €.
Erikoisterät, kuten kobolttiterät, Forstner-terät ja laattaporat, ostetaan vasta, kun projekti niitä vaatii. Ennen jokaista reikää kannattaa käyttää 10 sekuntia materiaalin tunnistamiseen ja iskuvalitsimen tarkistamiseen. Se säästää enemmän teriä kuin mikään pinnoite.