Ikkunoiden tiivistäminen ennen talvikautta kannattaa, jos olohuoneen sohvalla tuntuu syksyn ensimmäisinä pakkasöinä veto ikkunan suunnasta. Ikkunoiden tiivistäminen on omakotitalon tai vanhemman rivitalon asukkaalle lokakuun ja marraskuun halvimpia remontteja: muutamalla kympillä vähennät vetoa, kurat kosteuden tiivistymistä lasien väliin ja kevennät lämmityslaskua. Tässä oppaassa käydään läpi, mitkä tiivisteet sopivat mihinkin ikkunaan, missä järjestyksessä työ tehdään ja mitkä virheet pilaavat lopputuloksen.
Miksi tiivistys kannattaa tehdä juuri syksyllä
Itseliimautuvat tiivisteet tarvitsevat lämpöä tarttuakseen. Useimpien valmistajien ohjeissa asennuslämpötilaksi annetaan vähintään +5 °C, ja moni suosittelee +10 °C:ta. Kun Pohjois-Suomessa ollaan marraskuussa jo -15 °C:ssa, tarranauha ei pysy kunnolla kiinni, vaikka sisällä olisi lämmin. Puitteen pinta jäähtyy, kun ikkuna on auki.
Paras ajankohta on syyskuun loppu tai lokakuu, jolloin päivät ovat vielä plussan puolella. Silloin ehdit myös huomata puutteet ennen kuin kovat pakkaset paljastavat ne.
Selvitä ensin, missä ikkuna vuotaa
Ammattilainen ei aloita ostamalla tiivistenauhaa. Ensin selvitetään, mistä ilma kulkee. Yksinkertaisin konsti on paperitesti: suljet ikkunan A4-paperiliuskan päälle ja vedät liuskaa. Jos paperi liukuu pois ilman vastusta, tiiviste ei painu kunnolla. Toista testi jokaisella sivulla, sillä puite voi vuotaa yläreunasta, vaikka saranapuoli olisi tiivis.
Tuulisena päivänä voit kuljettaa kostutettua sormea tai suitsuketikkua karmin vierellä. Jos käytettävissä on lämpökamera tai edullinen infrapunalämpömittari, kylmät kohdat näkyvät karmin ja seinän liitoksessa selvästi.
Kosteus kertoo myös paljon. Jos kahden puitteen ikkunassa lasien väliin tiivistyy talvella vettä tai jäätä, lämmin sisäilma pääsee väliin. Silloin vika on sisäpuitteen tiivisteessä.
Yleisin myytti: koko ikkuna pitää saada ilmatiiviiksi
Tässä tehdään eniten virheitä. Perinteisessä suomalaisessa kaksipuitteisessa MSE- tai MSK-ikkunassa sisäpuitteen pitää olla tiivis ja ulkopuitteen hieman tuuleva. Kun sisäpuite pitää kostean sisäilman sisällä, väliin pääsevä vähäinen kosteus tuulettuu ulos ulkopuitteen kautta.
Jos ulkopuite tiivistetään yhtä tiiviiksi kuin sisäpuite, kosteus jää loukkuun. Tuloksena on huurtuvat lasit, homehtuvat puitteiden alareunat ja maalipinnan hilseily jo 2-3 talvessa. Ulkopuitteeseen ei siis lisätä tiivistettä, ja vanhaa tiivistettä ulkopuitteessa ei uusita paksummalla.
Poikkeuksia on. Osassa uudempia ikkunoita on valmistajan oma tuuletusrako tai -venttiili ulkopuitteessa. Silloin ulkopuitteen tiivisteen voi vaihtaa alkuperäisen kaltaiseen, kunhan tuuletusreittiä ei tukita.
Toinen väärinkäsitys koskee ulkopuolista huurretta. Jos ikkunan uloimpaan pintaan muodostuu syysaamuina huurretta, ikkuna ei vuoda. Ilmiö kertoo päinvastoin hyvästä lämmöneristyksestä: lasi on niin kylmä, ettei sisälämpö lämmitä sitä.
Tiivistemateriaalit ja hintatasot
Rautakaupan hyllystä löytyy pääpiirteissään kolme tiivistetyyppiä. Urakumitiiviste painetaan puitteen jyrsittyyn uraan, ja sitä käytetään 1970-luvulta lähtien valmistetuissa ikkunoissa. Itseliimautuva EPDM-kumitiiviste sopii ikkunoihin, joissa uraa ei ole. Sitä myydään eri profiileina (P, D ja E), ja 6-10 metrin rulla maksaa tyypillisesti 5-15 €. Vaahtomuovitiiviste on halvin, mutta se painuu kasaan ja menettää kimmoisuutensa usein jo 1-2 vuodessa.
Profiilin valinta ratkaisee. E-profiili sopii 2-3,5 mm:n rakoon, P-profiili 3-5 mm:n ja D-profiili 3-7 mm:n rakoon. Mittaa rako ennen ostoksia: painele muovailuvahaa karmiin, sulje ikkuna ja mittaa jäljen paksuus.
Karmin ja seinän välinen rako on oma kohteensa. Jos ikkunalistan alta tulee kylmää, rako tilkitään polyuretaanivaahdolla tai mineraalivillalla ja sisäpuoli tiivistetään ilmatiiviisti. Saumoihin sopivista massoista lisää löytyy artikkelista silikonit ja saumausmassat oikeaan kohteeseen.
Ikkunoiden tiivistäminen vaihe vaiheelta
Tavallisen 1980-luvun kaksipuitteisen ikkunan sisäpuitteen tiivistys vie 20-40 minuuttia ikkunaa kohden. Työ etenee näin:
- Irrota vanha tiiviste kokonaan. Kaavi liima-jäämät muovikaapimella.
- Pese tiivistepinta spriillä tai miedolla pesuaineella ja anna kuivua.
- Aloita kiinnitys yläkulmasta ja vie nauhaa eteenpäin venyttämättä. Venytetty nauha kutistuu ja jättää kulmiin raot.
- Leikkaa kulmat 45 asteen kulmaan tai taivuta nauha kulman ympäri ilman katkaisua.
- Sulje ikkuna ja tee paperitesti uudelleen kaikilta sivuilta.
Urakumitiivisteessä vanha tiiviste vedetään urasta pois, ura puhdistetaan ja uusi painetaan paikalleen peukalolla tai puisella lastalla. Liimaa ei tarvita.
Tarkista samalla saranat ja salvat. Löysä salpa ei vedä puitetta tiivisteeseen, eikä paraskaan tiiviste auta. Pieni säätö ruuvimeisselillä tai tippa öljyä saranaan korjaa tilanteen usein.
Mitä välttää tiivistystyössä
Liian paksu tiiviste on klassikkovirhe. Kun rakoon laitetaan D-profiili E-profiilin sijaan, puite ei mene kiinni ilman voimaa. Salvat ja saranat rasittuvat, ja puite voi vääntyä. Rintamamiestalossa Tampereella tai Lahdessa vanhat puitteet ovat usein jo valmiiksi hieman kierossa, joten liian paksu nauha korostaa ongelmaa.
Likainen tai kylmä pinta on toinen yleinen syy siihen, että tiiviste irtoaa ensimmäisellä avauskerralla. Vanhan maalin päälle kiinnitetty nauha pysyy vain, jos pinta on puhdas ja kuiva.
Korvausilman tukkiminen on kolmas virhe. Painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivassa talossa ikkunoiden vuodot ovat osaltaan toimineet korvausilman reittinä. Kun kaikki raot tukitaan, ilmanvaihto heikkenee ja sisäilman kosteus nousee. Silloin tarvitaan korvausilmaventtiilit. Laajemmista energiaparannuksista lisää artikkelissa kodin energiaremontti ikkunoiden, eristeiden ja lämmityksen osalta.
Milloin tiivistäminen ei enää riitä
Jos puitteen alareuna on lahonnut, lasit ovat irti kitistä tai umpiolasielementin väliin on tiivistynyt kosteutta, tiivisteet eivät pelasta tilannetta. Umpiolasin sisäinen huurre tarkoittaa, että elementin reunatiiviste on pettänyt eikä sitä voi korjata. Silloin vaihtoehtoina ovat lasielementin vaihto tai koko ikkunan uusiminen. Mittaus ja asennus käydään läpi artikkelissa oven ja ikkunan vaihto.
Nyrkkisääntö: jos ikkunan karmi ja puitteet ovat terveet, tiivistäminen ja maalaus pidentävät käyttöikää vielä 10-20 vuotta. Jos lahoa on useammassa kohdassa, raha kannattaa käyttää vaihtoon.
UKK
Kuinka usein ikkunoiden tiivisteet pitää vaihtaa?
EPDM-kumitiivisteet kestävät tyypillisesti 5-10 vuotta, vaahtomuovitiivisteet usein vain 1-3 vuotta. Kun tiiviste on kovettunut, halkeillut tai painunut litteäksi, se kannattaa vaihtaa.
Tiivistetäänkö ulkopuite vai sisäpuite?
Kaksipuitteisessa ikkunassa tiivistetään sisäpuite. Ulkopuitteen pitää päästää hieman ilmaa läpi, jotta lasien väliin päässyt kosteus tuulettuu ulos.
Paljonko koko talon ikkunoiden tiivistäminen maksaa?
Noin 10 ikkunan omakotitalossa tarvikkeet maksavat tiivistetyypistä riippuen yleensä 50-150 €. Omana työnä tiivistys hoituu yleensä yhden viikonlopun aikana.
Viimeinen tarkistus ennen pakkasia
Kun tiivisteet ovat paikoillaan, tee paperitesti kaikille ikkunoille ja seuraa ensimmäisten pakkasöiden jälkeen lasien välejä. Jos väli pysyy kirkkaana ja veto on poissa, työ onnistui. Jos huurretta ilmestyy edelleen, tarkista sisäpuitteen kulmat ja salpojen säätö. Ne ovat yleisimmät jäljelle jäävät vuotokohdat.