Rakennuslevyjen vertailu on ajankohtainen kysymys jokaiselle, joka suunnittelee seinien, kattojen tai julkisivun runkorakenteen verhoilua – kipsilevy, lastulevy ja tuulensuojalevy näyttävät rautakaupan hyllyssä samankaltaisilta, mutta niiden käyttökohteet eroavat merkittävästi. Väärä levyvalinta näkyy usein vasta vuosien päästä home- tai kosteusvaurioina, ja silloin korjaus tulee moninkertaisesti kalliimmaksi kuin oikean materiaalin valitseminen alun perin olisi maksanut.
Tässä artikkelissa käydään läpi kolmen yleisimmän rakennuslevytyypin ominaisuudet, käyttökohteet ja tyypilliset virheet, joita tee-se-itse-remontoijat ja jopa ammattilaiset toistuvat tekevät. Tavoitteena on antaa selkeä pohja sille, minkä levyn valitset seuraavaan remonttiin – oli kyse sitten sisäseinästä, lattiasta tai julkisivun tuulensuojasta.
Kipsilevy – yleisin valinta sisäseiniin ja kattoihin
Kipsilevy on Suomen rakentamisessa käytetyin levytyyppi, ja sitä näkee lähes jokaisessa uudiskohteessa ja remontissa. Levyn ydin koostuu kipsistä, joka on molemmin puolin päällystetty kartongilla – rakenne tekee levystä palamattoman ja hyvän äänieristyskyvyn omaavan, mutta samalla melko herkän kosteudelle.
Normaali kipsilevy sopii kuivien tilojen, kuten olohuoneen tai makuuhuoneen, seiniin ja kattoihin. Kosteisiin tiloihin – kylpyhuoneeseen, saunan pukuhuoneeseen tai kodinhoitohuoneeseen – tarvitaan sen sijaan kosteudenkestävä kipsilevy, joka tunnistaa yleensä vihreästä tai sinisestä kartongin väristä. Tämä ero unohtuu remonteissa yllättävän usein, ja seurauksena on levyn pehmeneminen ja homehtuminen parin vuoden sisällä.
Yleinen virhe on myös kipsilevyn kiinnittäminen liian harvalla ruuvijaolla tai väärän tyyppisillä kiinnikkeillä. Seinälevylle sopiva ruuviväli on yleensä noin 200–300 mm, ja kipsilevyruuvien tulee upota juuri pinnan tasalle – liian syvälle upotettu ruuvi repii kartonkipinnan ja heikentää kiinnitystä. Kiinnitystarvikkeiden valintaan kannattaa tutustua tarkemmin artikkelissa ruuvit ja kiinnikkeet – oikean tyypin valinta eri materiaaleihin.
Kosteiden tilojen vedeneristyksessä kipsilevyn rooli on erityisen tärkeä, sillä levyn tyyppi ja käsittely vaikuttavat suoraan koko rakenteen kestävyyteen. Aiheesta kannattaa lukea lisää artikkelista vedeneristys kylpyhuoneessa – materiaalit ja tekniikka.
Lastulevy – edullinen ja jäykkä vaihtoehto lattiaan ja rakenteisiin
Lastulevy valmistetaan puulastuista, jotka liimataan ja puristetaan kovaksi, jäykäksi levyksi. Se on kipsilevyä huomattavasti kestävämpi mekaanista rasitusta vastaan, minkä vuoksi sitä käytetään paljon lattioiden aluslevynä, väliseinien runkorakenteissa ja huonekalujen valmistuksessa.
Lastulevyn suurin heikkous on sen huono kosteudenkesto – tavallinen lastulevy turpoaa ja menettää muotonsa, jos se pääsee kastumaan pitkäksi aikaa. Kylpyhuoneisiin ja muihin märkätiloihin on aina valittava kosteudenkestävä, niin sanottu vihreä lastulevy, jossa on kosteutta hylkivä liima-aine. Tavallista lastulevyä ei tule koskaan käyttää lattian aluslevynä märkätilassa – tämä on yksi yleisimmistä virheistä, joita remonttikohteissa näkee, ja se johtaa lähes poikkeuksetta lattiarakenteen vaurioitumiseen.
Lattiaremontissa lastulevyn rooli aluslevynä vaikuttaa suoraan pintamateriaalin – parketin, laminaatin tai vinyylin – kestävyyteen ja äänenvaimennukseen. Eri lattiamateriaalien eroista ja niiden vaatimuksista alustalle voi lukea artikkelista lattiaremontin materiaalit vertailussa – laminaatti, vinyyli ja parketti.
Tuulensuojalevy – julkisivun ja seinärakenteen unohdettu sankari
Tuulensuojalevy asennetaan seinärakenteen ulkopintaan, eristeen ja ulkoverhouksen väliin. Sen tehtävä on estää tuulta viilentämästä eristettä ja kuljettamasta kosteutta rakenteeseen, samalla kun se päästää rakenteen sisältä tulevan vesihöyryn diffuusioimaan ulos.
Markkinoilla on kolme päätyyppiä: kipsipohjainen tuulensuojalevy, puukuitupohjainen tuulensuojalevy sekä bitumikuitulevy. Kipsipohjainen levy on palamaton ja mittatarkka, puukuitulevy taas hengittää paremmin ja toimii samalla lisäeristeenä – tyypillisesti 25 mm puukuitulevy parantaa seinän U-arvoa selvästi verrattuna pelkkään kipsipohjaiseen vaihtoehtoon. Bitumikuitulevyä käytetään erityisesti kosteusrasitetuissa kohteissa, mutta se on raskaampi käsitellä.
Yleinen virhe tuulensuojalevyn asennuksessa on saumojen jättäminen teippaamatta tai teippaus väärällä teipillä. Jos saumat vuotavat ilmaa, koko levyn hyöty menetetään ja rakenteeseen voi päästä kosteutta, joka tiivistyy eristeeseen. Levyjen ja koko seinärakenteen eristävyyttä kannattaa arvioida kokonaisuutena, ja aiheeseen syventyy tarkemmin artikkeli eristemateriaalien vertailu – mineraalivilla, puukuitu ja EPS.
Myytinmurtaja: paksumpi levy ei aina tarkoita parempaa lopputulosta
Monella remontoijalla on käsitys, että paksumpi tai painavampi levy on automaattisesti kestävämpi ja parempi valinta. Näin ei kuitenkaan ole – esimerkiksi 15 mm paloa hidastava kipsilevy on tietyissä rakenteissa täysin oikea valinta, mutta tavallisessa väliseinässä se on turhan järeä ja kallis ratkaisu 13 mm normaalilevyyn verrattuna. Samoin liian paksu tuulensuojalevy ei paranna rakennetta, jos saumat ja liitokset on tehty huolimattomasti. Oikea levy oikeaan paikkaan – ei suurin mahdollinen levy joka paikkaan – on toimivan rakenteen perusta.
Näin valitset oikean levyn omaan projektiin
Käytännössä valinta lähtee aina käyttökohteesta. Kuivan sisätilan seinään ja kattoon riittää tavallinen 13 mm kipsilevy. Kosteisiin tiloihin, kuten kylpyhuoneeseen tai saunan pesuhuoneeseen, tarvitaan aina kosteudenkestävä kipsilevy tai vastaava erikoislevy. Lattian aluslevyksi lastulevy on toimiva ja edullinen ratkaisu kuivissa tiloissa, mutta märkätiloissa on käytettävä kosteudenkestävää versiota. Julkisivun runkorakenteeseen tuulensuojalevy valitaan eristystarpeen ja rakenteen hengittävyysvaatimusten mukaan.
Ennen ostosta kannattaa aina tarkistaa levyn paloluokka, kosteudenkesto ja paksuus suhteessa käyttökohteen vaatimuksiin – rakennusvalvonta voi edellyttää tiettyjä ominaisuuksia esimerkiksi paloturvallisuuden osalta, jos remontti vaatii rakennusluvan.
UKK – usein kysyttyä rakennuslevyistä
Voiko tavallista kipsilevyä käyttää kylpyhuoneessa, jos sen päälle laittaa kunnollisen vedeneristyksen?
Ei suositella. Vaikka vedeneristys suojaa pintaa, kipsilevyn sisäosat voivat kastua rakenteen läpi tulevan kosteuden tai vesihöyryn vuoksi, joten kosteisiin tiloihin tulee aina valita kosteudenkestävä kipsilevy.
Mikä on paras aluslevy laminaatin tai parketin alle?
Kuivissa tiloissa tavallinen lastulevy toimii hyvin tasaisena ja jäykkänä alustana. Jos lattia rajautuu kosteaan tilaan tai on suora yhteys betonilaattaan, kannattaa harkita kosteudenkestävää levyä tai erillistä kosteussulkua.
Tarvitseeko tuulensuojalevyn saumat aina teipata?
Kyllä. Teippaamattomat saumat päästävät ilmaa ja kosteutta rakenteeseen, mikä heikentää sekä eristävyyttä että rakenteen kuivumiskykyä ajan myötä.
Yhteenveto
Kipsilevy, lastulevy ja tuulensuojalevy palvelevat kukin eri tarkoitusta, eikä niitä kannata valita pelkän hinnan tai saatavuuden perusteella. Käyttökohteen kosteusrasitus, rakenteen paloturvallisuusvaatimukset ja levyn tehtävä rakenteessa ratkaisevat, mikä levytyyppi ja paksuus ovat oikeat. Kun levyvalinta tehdään huolella jo suunnitteluvaiheessa, vältytään kalliilta korjauksilta ja rakenne pysyy kunnossa vuosikymmeniä.
