
Lämmityksen säätö ratkaisee, pysyykö kodin lämpö tasaisena ja lasku kohtuullisena, vai maksatko lämmöstä, joka karkaa tuuletusikkunasta ulos. Oikein valittu termostaatti ja muutama perussäätö tuovat usein enemmän säästöä kuin uusi lämmityslaite, ja suuren osan töistä tee-se-itse-tekijä tekee itse. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten patteri-, lattia- ja sähkölämmityksen termostaatit eroavat, mitä niistä kannattaa maksaa ja mitkä työt kuuluvat ammattilaiselle.
Mitä lämmityksen säätö käytännössä tarkoittaa
Lämmitystä säädetään kahdella tasolla. Vesikiertoisessa järjestelmässä keskitetty säätö ohjaa menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan niin sanotun säätökäyrän avulla. Huonekohtaiset termostaatit hienosäätävät lämpöä tämän päälle.
Motivan suositus on 20-21 °C oleskelutiloihin ja 18-20 °C makuuhuoneisiin. Jokainen aste vähemmän pienentää lämmitysenergian kulutusta noin 5 %. Jos olohuone on 23-asteinen, kahden asteen pudotus näkyy siis laskussa jo ensimmäisenä talvena.
Moni kääntää termostaatteja, vaikka varsinainen ongelma on säätökäyrässä. Jos jokainen patteri on säädetty pienelle ja talo on silti liian lämmin, menovesi on liian kuumaa.
Termostaatin valinta eri lämmitysmuodoille
Vesipatterit. Patterissa on termostaattiventtiili ja sen päällä irrotettava termostaattipää. Pään voi vaihtaa ilman vesitöitä, koska vesi ei pääse ulos. Tarkista ennen ostoa liitäntätyyppi. Yleisimmät ovat Danfoss RA -liitäntä ja M30x1,5-kierre, ja useimpiin muihin saa sovittimen. Perinteinen termostaattipää maksaa noin 20-40 €. Ohjelmoitavat elektroniset päät maksavat noin 40-80 €, ja älypäät, kuten Danfoss Ally, Tado tai Netatmo, sitä enemmän. Monet älypäät vaativat lisäksi keskusyksikön.
Perinteisen pään asteikko kulkee yleensä 1:stä 5:een. Asento 3 vastaa tyypillisesti noin 20 °C:ta, ja yksi numeroväli muuttaa lämpötilaa noin 3-4 astetta. Tarkka vastaavuus vaihtelee valmistajan mukaan.
Sähköpatterit. Vanhoissa sähköpattereissa on usein bimetallitermostaatti, jonka lämpötila voi heilua 1-2 astetta suuntaansa. Elektroninen termostaatti pitää lämmön noin 0,2-0,5 asteen tarkkuudella, ja se tuntuu sekä mukavuudessa että kulutuksessa. Uusi elektronisella termostaatilla varustettu sähköpatteri maksaa koon mukaan noin 100-300 €. Pistotulpallisen patterin voi vaihtaa itse. Kiinteästi kytketty patteri tai seinätermostaatti on sähköasentajan työtä. Tarkemmat rajat on koottu artikkeliin sähkötöiden rajat ja maallikon oikeudet.
Lattialämmitys. Sähköisen lattialämmityksen termostaatissa on lattia-anturi, ilma-anturi tai molemmat. Kylpyhuoneeseen valitaan lattia-anturi, koska tavoitteena on lämmin ja kuiva lattia eikä ilman lämpötila. Puu- ja laminaattilattioilla tarvitaan rajoitin, joka estää lattiaa lämpenemästä yli valmistajan sallimaan rajaan, yleensä 27 °C. Lattialämmitystermostaatti maksaa noin 60-200 €, ja sekin asennetaan kiinteästi, eli työ kuuluu sähköasentajalle. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä huonetermostaatit ohjaavat jakotukin toimilaitteita. Jos yksi huone ei lämpene, vika on usein jumittuneessa toimilaitteessa eikä termostaatissa.
Vesipatteriverkoston perussäätö
Tyypillinen tilanne on 1970-luvun puolitoistakerroksinen omakotitalo. Yläkerrassa on 24 astetta, ja alakerran kauimmainen makuuhuone jää 18 asteeseen, vaikka sen termostaatti on täysillä. Kyse on harvoin rikkinäisestä patterista. Verkostoa ei ole tasapainotettu, joten vesi kiertää lähimpien pattereiden kautta ja kaukaisimmat jäävät ilman.
Kokenut asentaja aloittaa tarkistamalla säätökäyrän. Sen jälkeen hän säätää venttiilien esiasetukset niin, että vesi jakautuu pattereiden kokojen ja etäisyyksien mukaan. Esisäätö tehdään venttiilin rungosta erillisellä säätötyökalulla. Työ vaatii laskelmat tai vähintään kokemusta vastaavista taloista. Omakotitalossa tasapainotus maksaa urakoitsijalta tavallisesti muutamia satoja euroja, ja se kannattaa tehdä samalla kertaa, kun termostaattipäät vaihdetaan. Laajemmassa remontissa kannattaa lukea myös kodin energiaremontista, sillä eristyksen ja ikkunoiden parantaminen muuttaa myös lämmitystarvetta.
Myytti: lämpötila kannattaa pitää aina samana
Usein väitetään, että lämpötilan laskeminen yöksi tai poissaolon ajaksi ei kannata, koska lämmön nostaminen takaisin kuluttaa enemmän kuin pudotus säästää. Useimmissa taloissa väite ei pidä paikkaansa. Lämpöä karkaa sitä enemmän, mitä suurempi sisä- ja ulkolämpötilan ero on. Viileämpi talo hukkaa vähemmän lämpöä koko pudotuksen ajan.
Säännöllä on kuitenkin poikkeuksia. Ilmalämpöpumppu toimii parhaalla hyötysuhteella tasaisella teholla. Suuri nosto ajaa kompressoria kovalla teholla, jolloin hyötysuhde heikkenee, joten pudotus kannattaa pitää 2-3 asteessa. Lisää aiheesta löytyy artikkelista ilmalämpöpumpun valinnasta ja asennuksesta. Paksussa betonilaatassa olevan vesikiertoisen lattialämmityksen viive voi olla 6-12 tuntia, joten yöpudotus ehtii vaikuttaa vasta aamupäivällä eikä hyödytä juuri mitään.
Toinen sitkeä uskomus on, että termostaatti kannattaa kääntää viitoselle, jotta huone lämpenee nopeammin. Patteri lämpenee yhtä nopeasti asennossa 3 kuin 5. Ero on vain siinä, että viitosella lämpötila jatkaa nousuaan ohi tavoitteen.
Yleisimmät virheet termostaattien kanssa
Samat virheet toistuvat kerrostaloissa Helsingissä ja omakotitaloissa Pohjois-Suomessa:
– Peitetty termostaattipää. Verho tai sohva kerää lämpöä pään ympärille, jolloin termostaatti sulkee patterin liian aikaisin ja huone jää viileäksi.
– Jumittunut venttiilin kara. Kun venttiili on ollut koko kesän kiinni, kara voi jumittua. Käännä termostaatit keväällä täysin auki ja syksyllä takaisin käyttöasentoon.
– Ilma-anturi kylpyhuoneessa. Suihkun jälkeen ilma on lämmintä, joten termostaatti sammuttaa lämmityksen ja lattia jää kosteaksi.
– Seinätermostaatti väärässä paikassa. Auringonpaiste, ikkunan veto tai jääkaapin kylki saa termostaatin mittaamaan väärin.
– Liian tiheä säätäminen. Talo reagoi hitaasti, joten anna jokaisen muutoksen tasaantua 1-2 vuorokautta ennen seuraavaa.
UKK
Voiko patterin termostaattipään vaihtaa itse?
Voi. Pää irtoaa yleensä kiristysmutterista tai pikaliittimestä, eikä vesikiertoa tarvitse avata. Tarkista ensin venttiilin liitäntätyyppi ja hanki tarvittaessa sovitin. Itse termostaattiventtiilin vaihto on LVI-työtä.
Kuinka paljon älytermostaatit säästävät?
Säästö syntyy lämpötilan laskemisesta oikeisiin aikoihin, ei laitteesta itsestään. Sama periaate pätee kuin käsin säätäessä, eli asteen pudotus säästää noin 5 % lämmitysenergiasta. Jos kotona on jo valmiiksi tasainen 20-21 astetta eikä kukaan ole pitkiä aikoja poissa, älytermostaatin hyöty jää pieneksi.
Mihin lämpötilaan kylpyhuoneen lattialämmitys säädetään?
Lattian pinnan lämpötila on tavallisesti noin 22-26 °C. Laatoitettu lattia kestää lämpöä hyvin. Puu- ja vinyylilattioilla on noudatettava valmistajan ylärajaa, joka on yleensä 27 °C.
Säädä ensin, osta sitten
Ammattilainen aloittaa tarkistamalla säätökäyrän, tasapainotuksen ja termostaattien sijainnin ennen kuin ehdottaa uusia laitteita. Usein jo 20-40 euron termostaattipää, oikein säädetty esisäätö ja pari astetta matalampi menovesi korjaavat epätasaisen lämmön. Älytermostaatit ja ohjausjärjestelmät kannattaa hankkia vasta, kun perussäätö on kunnossa. Vasta silloin niillä on hyvä pohja toimia.